Kevätuupumusta St. Patrick's Day:n aikoihin

Aloitetaan jälleen (ainakin itselleni) tuoreella irkkumusiikilla. Kirjainyhdistelmä "JP" tuntuu kansanmusiikin saralla olevan aina varma merkki laadusta. On JPP, J-P Piirainen jne. Nyt tuohon listaan voi lisätä myös mainion JPTrion. Ihanan pirteää musiikkia hieman poikkeuksellisella, mutta toimivalla kokoonpanolla. Myös melko hurjaa haitarismia tarjolla kaikille 2-rivisen ystäville. Kannattaa katsastaa jo pelkästään musiikkivideon takia, on meinaan melko hilpeä!

St. Patrick's Day in Galway!

Juup, viikko sitten vieteltiin St. Patrick's Day:tä, joka on täälläpäin yksi vuoden isoimmista tapahtumista. Itselleni oli ensimmäinen kerta, kun tämän juhlan viettoon ryhdyin, joten odotukset olivat korkealla. Meitä oli vähän varoiteltu, että Dublinia kannattaa Patrikin päivänä välttää. On kuulemma melko tukossa ja meininki on hyvin turistimainen. No, suunnattiin sitten Galway:hin, toiseen hienoon irlantilaiseen kaupunkiin. Siitä tulikin sitten melko ikimuistoinen reissu. Meiltä loppui nimittäin toisena päivänä rahat kesken. Tai siis rahat ei varsinisesti loppuneet, mutta me ei päästy tileillä oleviin rahoihin mitenkään käsiksi. Ohje numero 1: Älä ikinä luota irlantilaisiin pankkeihin viikonloppuina tai juhlapyhinä ja ole onnellinen, jos ne toimivat edes arkisin. Noh, meillä oli käteistä juuri sen verran, että saatiin ostettua bussiliput takaisin Limerickiin.

Rune digailee asianmukaisessa varustuksessa.

Galway:ssä ehdittiin kuitenkin nähdä juhlaan oleellisesti liittyvät paraatit ja muutenkin nauttia karnevaalitunnelmasta. Tuli erehdyttävästi suomalainen vappu mieleen. Juopuneita ihmisiä kesävaatteissa, vaikka ilma on vielä melko viileä, hassuja asuja, roskaa ja tilpehööriä. Mikäs sen parempaa! Ja perillä Limerickissä onnistuttiin onneksi pääsemään taas rahoihin käsiksi ja pystyttiin laittamaan St. Patrick's Day asiallisesti pakettiin koulukavereiden kanssa. Nyt en hetkeen tahdo nähdä ainuttakaan kolmiapilaa.

Suomalaisväriä koulun lounaskonsertissa! Timot ja Karen.

Patrick's Day:tä edeltänyt viikko oli mulle eräänlainen koko kevään pohjakosketus. On hassua, miten pienistä asioista saa kasattua itselleen ihan valtavan taakan, jos ei onnistu pitämään järkeä mukana meiningissä. Kun yhdistetään kolmen tunnin yöunet, hieman liian iso kasa uusia biisejä, jotka pitää opetella hieman liian lyhyessä ajassa, omituinen päänsärky (joka ei tietenkään voi johtua muusta kuin aivokasvaimesta) sekä yleinen kriisi omasta tulevaisuudesta ja identiteetistä, löytää itsensä melko syvistä vesistä. Hieman ennen kuin aloin valita biisejä omiin hautajaisiini, päätin kuitenkin soittaa keskellä yötä kotiin ja sanoa, että nyt ei ole kaikki ihan niin hyvin kuin voisi olla. Se helpotti. Kevään toistaiseksi vaikeimmasta viikosta selvittiin kunnialla ja loppujen lopuksi oli oikeasti hauskaakin! Muistakaa ihmiset puhua! Unohdan sen itse aivan liian usein.

Irlantilainen luonto yllättää osa 1/2: Juuri kun luulin, että kevät oli tullut jäädäkseen, iski kampukselle lumipyry.

Oon välillä vähän surullinen siitä, että vaikka ajattelin tehdä tästä vaihtovuodesta itselleni semmosen puolittaisen välivuoden, onnistuin nyt kuitenkin sitten hukuttamaan itseni työtaakan alle. Hassuinta tässä kaikessa on se, että töitä ei oikeasti ole edes kauhean paljoa. Mun luonteella asiat kuitenkin tuntuu aina kääntyvän niin pahoiksi ja raskaiksi kuin vaan mahdollista. Ärsyttävää. Kun avauduin tästä kaverilleni, vilahti keskustelussa ajatus ihan oikeasta välivuodesta. Laskeskelin, että oon kuitenkin aika napakkaa ravia tullut suoraan peruskoulusta lukion, armeijan ja kandin kautta tähän pisteeseen. En osaa tehdä oikein mitään niinku kevyesti. Kaikki pitää tehdä täysillä ja välillä siitä tulee aika uupunut olo. Ehkä vois olla hyvä idea antaa itselleen hetki aikaa hengittää ja tehdä esim. musiikkimeiningeissä vaan semmosia asioita, joita oikeasti haluaa tehdä, eikä vaan semmosia, jotka täytyy tehdä. Jään pohtimaan asiaa ja erilaisia mahdollisuuksia.

Irlantilainen luonto yllättää osa 2/2: naapuruston kamelit.

Lopetetaan jälleen jäätelöön!

Päivän Ben & Jerry's

Red Velvet Cake ***

Red velvet ice cream with chunks of red velvet cake and cream cheese frosting swirls

Tuli yleisfiilikseltä vahvasti Cherry Garcia mieleen. Maukas ja perusvarma, mutta hieman yllätyksetön. Nautin pikarin melko ideaalisti sulaneena, koostumuksellinen elämys. Myös nautintopaikka oli melko elämyksellinen: Hancockin Ramada Inn:n baari aamuyöllä. Kyytipoikana gintonic.