maanantai 1. lokakuuta 2012

America!

Päivän biisinä Simon & Garefunkelia - itseoikeutetusti, ilman sen pidempiä selityksiä: America


Pakolliset turistikuvat Chicagosta


Nyt olis sitte Yhdysvallat näiltä osin koettu. Oli upea matka! Valtavasti kiitoksia maailman parhaille reissukavereille, eli hohkalaisille, Liinalle ja Paulille sekä matkan järjestäjille, jotka tosin tuskin päätyvät näitä tekstejä lueskelemaan. Saavuin siis sunnuntaina takas Irlantiin ja olo on edelleen vähän ryytynyt. Pihalla ollaan sekä fyysisesti että henkisesti. Aikaeroväsymys iski yllättävän kovaa ja rästiin jääneet kouluhommat jysähtivät niskaan heti ensimmäisenä iltana Limerickissä.Tästä se vaihtarin arki taas lähtee, ehkä huojuen ja yskähdellen, mutta sitäkin varmemmin.


"Pauliina -duo" antaa kaikkensa lavalla. Upeita muusikoita, upeita ihmisiä!


Jännä fiilis kyl hypätä tälleen tunnelmasta aivan toiseen. Viel pari päivää sitte elelin leveetä artistielämää. Ruuat ja majotukset maksettiin. Kaikkialle kyyditettiin autolla. Illat notkuttiin hotellin baarissa. Ainoa ongelma oli se, että ei oikeen ehtinyt tuhlata kaikkia "firman" tarjoamia käyttödollareita. Nyt sitten taas hiiviskellään muutaman euron päiväbudjetilla, opetellaan jigejä harmaissa treeniluokissa ja kirjoitellaan esseitä. Kunnon reissun jälkeen toivois ehkä pienen hengähdystauon ja kodin, johon saapuessaan tuntee saapuvansa, noh, kotiin. Nyt oli vähän semmonen reissusta toiseen -meininki.


Hotellin baarissa ei kannattanut kertoa olevansa kansanmuusikko.


Itse reissu siis suuntautui Chicagoon ja Michiganissa sijaitsevaan Hancockiin. Hyvin erilaisa paikkoja toisiinsa verrattuna. Chicago on vaatimaton 3 miljoonan asukkaan kaupunki, jossa sijaitsee muun muassa Yhdysvaltojen korkein rakennus. En oo muutenkaan tainnu viel niin isoja taloja nähdä. Aurinko poltti kitalaen, kuten sanotaan. Hancock puolestaan on (toisella puolella kanaalia sijaitsevan Houghtonin väestö mukaan laskettuna) reilun kymmenen tuhannen asukkaan keskus, jota ympäröivä luonto on tosi kaunista. Tuli vähän Suomi mieleen. Ei ihme, että Ameriikkaan lähteneet päättivät sinne muinoin asettua.


Hancockin suurin nähtävyys oli oikeasti melko iso.



Täyspitkiä keikkoja oli kolme (1 Chicagossa ja 2 Michiganissa) ja sitte oli viel parin biisin demo semmosen talk showta muistuttavan esittelytilaisuuden yhteydessä. Meininki oli kautta linjan melko jees ja musta tuntuu, et ihmiset tykkäs meistä. Ainakin kaikki mukaan otetut levyt meni. Plussalle jäätiin siis! Ikimuistoisia elämyksiä kertyi läjäpäin ja lähtisin milloin tahansa uudestaan! Pizza maistuu aina. Tässä vielä linkki Hohkan viralliseen reissublogiin. Näkyy!


Sound check ei näytä sujuvan Mehiksen toivomalla tavalla.


Päivän Ben & Jerry's:


Oh My! Apple Pie! *

Apple Pie Ice Cream with Pieces of Apple & Chunks of Rich Pie Crust
Nyt täytyy vaan todeta, että en tykännyt. Odotin enemmän, koska ajatus kuulosti hyvältä. Jopa mun makuun ätläkkä, eikä omenapiirakan maku oikein miellyttänyt. Plussaa omaperäisyydestä. Hyvä yritys, mutta ei.

2 kommenttia:

  1. Mäkää en silloi lintsil koittaessani tykänny tost applepiest yhtään,oli isoin pettymys :-( kaikist muist ben&jerryst oon tainnu tykkäillä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullekin se oli hurja pettymys, mutta oon tainnu jo päästä siitä yli. :)

      Poista